Viimeisellä viikolla juoksentelin vielä kaupoissa hakemassa mitä milloinkin ja ostin toiselta morsmaikulta sateenvarjon, sillä sääennuste näytti, että vettä tulisi kaatamalla. Jälkiruoka juomia varten vuokrasin lasit Jubilee -nimisestä astiavuokraamosta Itä-Helsingistä. Sulhanen haki onneksi hyvissä ajoin keskiviikkona puvut vuokraamosta itselleen ja pojalleni, sillä perjantaina ei olisi todellakaan ehtinyt. Puvut on siis jo aikaa sitten käyty tietenkin varaamassa ja sovittamassa.
Viimeisellä viikolla olin suorastaan paniikissa, kun keittiössä ei yht'äkkiä ollutkaan enää yhtään apulaista tiedossa. Ilmoittautuneiden määrä oli lopulta klo 17 alkavalle osiolle (kirkko&ruokailu yms.) 118 henkilöä, vain muutama jäi pois sairastuttuaan. Iltaosiolle tuli parikymmentä lisää.
Torstaina lopulta päätin epätoivoisena, että laitan ilmoituksen työvoimatoimistoon apulaisen tarpeesta. Yllätyksekseni puheluita ja sähköpopsti hakemuksia oikeasti tuli näin lyhyellä varoitusajalla ja saimme tarvitsemamme avun. Otin kaksi apulaista, mutta kolmaskin olisi ollut tarpeen. Nykyään on todella helppoa tehdä kaikki tarvittavat ilmoitukset verohallinnon pienyrityksille ja kotitalouksille suunnitellun web -porttaalin kautta www.palkka.fi, suosittelen.
Perjantaina apujoukkomme oli päivän töissä ja pääsivät auttamaan vasta illalla. Teimme sulhasen kanssa hiki hatussa hommia koko päivän. Meillä meni yömyöhään ja 1:30 lopulta sanoin, että antaa olla, sulhanen kavereineen saa jatkaa huomenna, sillä tiesin oman aikatauluni melko minuutilleen etukäteen. Minusta tuntuu, että sulhanen tajusi kaiken työnmäärän vasta perjantaina ja sen miksi tein niin paljon kuin mahdollista etukäteen (esimerkiksi pöytäsuunnitelmat, istumajärjestykset jne). Voi kuinka monta kertaa purasinkin hampaita yhteen kuukautta ja viikkoja ennen häitä, kun vääntelin alati muuttuvaa pöytäjärjestystä ympäri yhä uudestaan, sulhasen ihmetellessä, että miksi ihmeessä teen tuollaista "turhaa" puuhaa ja kiukuttelen, kun hän oli unohtanut ilmoittaa, että nämä ja nämä tulee ja näillä olikin lapsiakin tulossa. :D
No tästäkin "koettelemuksesta" selvittiin ja puolin ja toisin meillä taitaa lopulta olla aika pitkä pinna. Voin tunnustaa, että noina hetkinä ajattelin vain, että: "you'll see"/"kiität vielä myöhemmin, kun tajuat että miksi". Nyt jälkikäteen kyllä asia jo naurattaakin.
Perjantaina ja lauantaina pojat kävivät laittamassa PA-kamat kuulutuksia ja muuna aikana musiikkia varten sekä valaistuksen kuntoon bändiä varten. Apuna siis oli mieheni bändikaverit ja muita hänen ystäviään, jotka kantoivat pöydätkin paikalleen. Tyttöjen kanssa keskityimme koristeluun.
Perjantaina ja lauantaina pojat kävivät laittamassa PA-kamat kuulutuksia ja muuna aikana musiikkia varten sekä valaistuksen kuntoon bändiä varten. Apuna siis oli mieheni bändikaverit ja muita hänen ystäviään, jotka kantoivat pöydätkin paikalleen. Tyttöjen kanssa keskityimme koristeluun.
Alla kuvia, jotka pojat otti lauantaina, ennen kirkkoon säntäämistä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti